Viikonlopun tapahtumat meillä alkoivat perjantaina kello 13.35 kun astuin ulos tenttisalista. Kävelin siitä sitten tuulisessa ilmassa kohti käsityökeskusta aikeena ostaa jotain kivaa Jaanalle. Olimme lähdössä parin tunnin päästä joensuhun muille asioille ja koska sinne mennään niin Jaanaa pitää käydä moikkaamassa. No käsityökeskuksesta löytyi kuin löytyikin Jaanalle sopivaa lankaa. Se mikä tässä oli kummallista niin minä en ostanut itselleni yhtään lanka kerää. Nyt voitta nyökyttää ja sanoa hienoa Katja!

Tosin tässä vaiheessa voin jo kertoa että Jaanan luota sitä lankaa tuli sitten minulle, joten laihis muutti jälleen suuntaa ylöspäin. Katsokaa itse:

Nuo vaaleanpunaiset kerät eivät ole lankaa vaan trikoo kudetta joten niitä en painoksi laske. Lisää lankaa on tulossa vielä mutta en laske niitä nyt tähän kun eivät ole käyttökunnossa. Lisäilen sitten niitä kun edistyn asian suhteen. Nämä pitää kuitenkin nyt punnita ja pistää huonoksi esimerkiksi muille.

Kankaitakin tuli ja kovasti on suunnitteilla nukeille ja barbeille juttuja:





kuten näkyy on taas kankaita. Pitää pistää omeplukone laulamaan joku pv oikein urakalla. Mutta en ajatellut vain itseäni tuolla reissulla. Tuossa alakulmassa näkyvät maastokankaan palat ovat menossa jollekkin :) se joku  jos arvaa että kyllä nyt puhutaan minusta niin saa hihkasta. Toinen juttu niin farkkutaskuja pyysi yksi ystäväni niitä on siis tässä:


Mutta arvatkaas mitä... Kyllä Jaana on kultanen. Hän oli minulla varannut juttuja :)

Olen miettiny näppipyyhkeiden tekoja nuo ruskeat puuvilla palat lehmineen tulevat kyllä niihin.
Matkalla sit tajusin että oisinhan mie tarvinnu nahkapalojakin. Seijalla nimittäin autossa tämmönen ihanuus:


Mutta sellainen viikonlopun alku meillä. Kiitos vielä Jaana ja kiitos Seija. Pitänee mennä tekemään jotain jotta saa nuo kankaat vähenemään ja langat myös :)